IMPERIUMI
Revue par Eero Kaukomies
Forgotten Tales – All The
Sinners
Miksi eurooppalaisen popin on vaikea
menestyä rapakon takana ja pohjoisamerikkalaisen
melometallin taas hankala vakuuttaa vanhalla mantereella? Ehkäpä
siksi, että molemmissa tapuksissa yritetään kohdeyleisölle
markkinoida jo kertaalleen tehtyä tavaraa. Kanadanranskalainen Forgotten Tales on myös
tämän tosiasian uhri. Yhtyeen toinen
täyspitkä albumi All the Sinners on tosin selvä harppaus
kohti omaperäisempää otetta. Hyvin pitkälti
kuitenkin kuljetaan Rhapsodyn, Stratovariuksen ja
Nightwishin maastossa. Juuri se vähän varhaisempi Nightwish
pomppaa monessa sinfonisemmassa kohdassa heti mieliin, vaikka Sonia Pineaultin
tulkinta onkin paljon miehisempää ja
voimallisempaa kuin Tarja Turusen lähestymistapa. Sonian
laulu onkin yksi levyn erittäin positiivisia puolia. Näinkin
voi siis naisvokalistia käyttää, kun
hänen suorituksensa onnistuu tällä tasolla ja hyvin. Harmittavaa
vain on se, että miksauksen jälkeen laulu ja
instrumentit ovat kovasti etäällä toisistaan. Laulu
ikään kuin leijuu kappaleen pinnalla, eikä sulaudu
kokonaisuuteen, muiden instrumenttien joukkoon.
Itse materiaali on kyllä hyvin tasapainossa levyllä ja se on pääosin hyvin tehty, mutta
innovatiivisuus ja oma näkemys loistavat valitettavasti poissaolollaan. Yhtyeellä on omana lähestymistapanaan sanoituksissa
eräänlainen löyhä fantasiamaailma. Löyhä
siksi, että se periaatteessa vilisee tavallisia ritareita ja linnaneitoja, jotka varmasti tuntuvat pohjois-Amerikassa
paljon kiehtovammilta kuin täällä Euroopassa. Musiikillisesti
tätä omaa ilmettä voi sitten hakea vähän kauemman
aikaa. Avausraita Lady of the
Note : N/A